Koska kaupan suuryksikön perustamisesta on paljon keskusteltu niin paikallislehdissä kuin Pohjalaisessakin, niin ohessa hieman lisävalaistusta siihen mitä vaikutuksia kaupan isolla suuryksiköllä on lähialueen (Laihiankin) kauppapalveluille. Vaasan seudulla tehty tutkimus (Vaasan alueen kaupan palveluverkkoselvitys) vuodelta 2006 antaa suuntaviivoja sille, miten palveluiden käytölle tapahtuu, kun uusi kaupan suuryksikkö perustetaan uuteen paikkaan. Tutkimuksen alkuosassa teksti kertoo selkeästi siitä tosiasiasta mistä Laihialla ja lähialueilla muutenkin tulee olla huolissaan: ”Vetovoiman vahvistuessa Vaasan kaupallinen vaikutusalue laajenee ja ostovoimaa suuntautuu Vaasaan nykyistä laajemmalta alueelta”. Jos alueelle siis tulee Prisma ja lisäksi muita kaupan suuryksiköitä, niin niiden liikevaihto tulee olemaan muutaman vuoden kehitysjakson jälkeen ainakin 50 miljoonan euron luokkaa. Kun alueella ei ole odotettavissakaan merkittävää väestön lisäystä (=tulonlisäystä), niin tämä 50 miljoonaa euroa koostuu niin Vaasan kaupungista kuin myös kaikista alueen lähikunnista tulevasta ostosvirrasta. Tämän suuruinen liikevaihto pudottaa kuitenkin niin kaupungin alueella kuin myös lähikunnissa toimivia pieniä kaupan yksiköitä pois. Ne lähipalvelut, joita meidän vanheneva väestömme tarvisisi, tulevat huononemaan. Palveluverkkoselvityksessä asia sanotaan hieman peitellysti; ”mikäli hankkeet toteutuvat, kaupan kilpailutilanne kiristyy ja nykyisten myymälöiden toiminta- ja kehitysedellytykset heikkenevät”. Lisäksi todetaan kilpailutilanteen kiristymisen kohdistuvan voimakkaimmin kannattavuusrajalla ja sen alapuolella toimiviin yrityksiin. Kokoomusministeri Vapaavuori on aivan oikeassa vastustaessaan kaupunkikeskustojen ulkopuolelle rakennettavia isoja kauppakeskuksia.

Lahdessa tehdystä sen alueen selvityksestä löytyy myös valtakunnallisia trendejä kuvaavia lukuja, jotka kertovat kehityksen suunnasta vuosien 2000-2008 välillä. Tutkimuksesta ilmenee, että kun kaupan suuryksiköt lisääntyvät, niin vähenevät pienemmät valintamyymälät (poistuma 489 kpl) ja vielä enemmän väheneminen näkyy kioskien määrän vähenemisenä (poistuma 513 kpl). Kun pienet yksiköt työllistävät suuryksikköihin verraten enemmän, näkyy tämä koko alueen työllisyydenkin näkökulmasta negatiivisena.

Ikean osalta voidaan tietysti miettiä niitä kuluttamisen eettisiäkin asioita niin tuotteiden valmistuksen kuin yhtiön pääjohtajan veropakolaisuuden osalta. Omalta kohdatani voin todeta, että en ole Ikeassa käynyt enkä toista kertaa käy. - Mutta meidän näkemyksistämme huolimatta tämäkin hanke toteutetaan – palvelujen parantamisen nimissä.

Tämä päivä alkoi lupaavasti lumitöillä - edellisillan olin jo päättänyt samoin puuhin. Vuorokauden aikana on tullut jo lähes 30 cm lunta. Saisi jo yläkerran lumitehtaalla olla tämän talven kiintiö täynnä - vaikka taitavat nykyään olla niitä stahanovilaisia... Keskiviikkona oli vähän aurinkoisempi päivä ja niinpä talitiaiset pitivät jo alkavaa kevätkonsertti -harjoitusta. Ti-ti-tyy on vaihtunut nykyaikaan sopivampaan, tekstiviestityyppiseen, lyhyeeseen ti-tyy -lauluun. Lyhyestäkin taitaa se tiaisen virsi olla kaunis. Itse asiassa ilmiö liittyy tähän meidän teknistyneen yhteiskuntamme lisääntyneeseen meluun.  Tämä lienee yksi osoitus siitä miten evoluutio luonnossa tapahtuu. Ympäristön muutoksiin reagoidaan, tässä tapauksessa äänen käyttöä muuttamalla.

Päivän politiikan asioita on pyörinyt kovasti mielessä: kokoomuksen veropolitiikkaa - aluepolitiikkaa – yhteistä kaavoitustako – vai vielä tiiviimpää yhteistyötä, kuntien liitokset – miten palvelut niissä turvataan ylimenokauden jälkeen. Vaasan eteläpuolen kaava-asian esittely Laihialla ja kaupan suuryksikköjen sijoittuminen sinne. Miten käyt lähialueen pikkukauppojen? Tässä yhteydessä on esitetty tutkimustulosta, jonka mukaan vain 7 % laihialaisista kävisi päivittäisostoksilla Vaasassa, vaikka pendelöijiä on kuitenkin monikertainen määrä. Herää kysymys, kuka on kysynyt ja mitä on kysytty, minkälaiselta joukolta on kysytty – taustatieto kyselystä puuttuu kokonaan? Tällaisella hieman epämääräisen tiedon antamisella voidaan sumuttaa niin päättäjiä kuin kuntalaisiakin tekemään virheellisia johtopäätöksiä, kun asiasta keskustelllan ja varsinkin, kun kunnan lausuntoa asiasta laaditaan. Itselläni on hieman toisenlainen tuntuma asiaan. Ostoksilla kävijöitä on enemmän ja toisaalta, ostokset ovat varmaankin suurempia silloin kun siellä käydään – eli jos kävijämäärä on pieni, niin ostoksiin käytetty rahamäärä lienee viikon tarpeisiin nähden aika korkea, jolloin kotipaikkakunnalta ostetaan vain tarvittava lisä, eikä pääostoksia. Lisää mietittävää: kuntaliitosten yhteydessä perustettavat aluelautakunnat – onko niillä mitään virkaa, varsinkaan jos niillä, ei ole budjettivaltaa käytettävinään.

 - Niin ja perussuomalaisten ympäristö-ohjelma, jota Soini Brysselin töiden lisäksi on vaivalla väsännyt, paljastuikin Putkosen Matin jo Metalliliitolle laatimaksi ”tönkköohjelmaksi”, jossa viherpiipertäjät lyödään laudan rakoon. Ei sitä tietenkään aina voi onnistua.

Afrikan pohjoisosassa ja lähi-idässä kuohuu. Kansa on noussut Tunisiassa ja hallitsija joutui lähtemään maanpakoon. Nyt Egyptissä on menossa samanlainen tapahtumaketju. Onneksi ainakin vielä tapahtumat ovat olleet kohtuullisen väkivallattomia. Tapahtumat ovat jatkuneet Jordaniaankin, jossa on jouduttu hallitusta remontoimaan. Oikullisten säiden lisäksi ovat siis tällaisetkin maailmaa mullistavat tapahtumat sekoittamassa ihmisten mieliä. Toivotaan, että asiat loppuun asti sujuvat rauhallisesti. Vaikka tietää kyllä sen, että valtaan astuvia uusia voimia odottavat kansalaisten isot odotukset elinolosuhteiden välittömästä parantamisesta. Matka demokratiaan ja tasa-arvoiseen yhteiskuntaan on arabimaissa vielä pitkän ja tuskaisen, kuin myös varmaan levottomankin, tien takana. Mutta tämäkin osoittaa, että ihmiskunnan enemmistöllä on kuitenkin toivoa paremmasta tulevaisuudesta.

Vaasan kaupungin johdossa tapahtuu myös mullistus, kun kaupunginjohtaja Lumio teki omat johtopäätöksensä viime kuukausien tapahtumista kaupungin johdon tehtävien uudelleenjaossa ja rahankäyttösotkuista. Luottamushenkilöiden viesti Pohjalaisen sivuilla oli varsin yksiselitteinen, luottamus tehtävien hoitamiseen on menetetty ja erottaminen olisi ollutkin seuraava toimenpide. Tämän Lumio vältti tekemällä omat johtopäätöksensä tilanteesta. Näin Vaasakin on vähän Laihian tapaisessa tilanteessa – virkamiesjohto vaihtuu lähes kokonaan. Tuntuu siltä, että korkeiden virkamiesten palli on tänä päivänä hieman herkemmässä, mutta ministereiden ja kansanedustajien asemaa eivät mitkään raha- tai rahoitussotkut näytä hetkauttavan. Teflon -pinnoitetut poliitikot porskuttavat kuin mitään ei olisi tapahtunut. Aina löytyy se yksi syyllinen – media, joka häiritsee vanhojen tapojen kangistamia poliitikkoja.

Päivän uutisvirrasta löytyi varsin mielenkiintoinen ammattiliitto Superin kannanotto kotihoidon henkilökuntamäärään. Super esittää, että lakiin kirjattaisiin määritelmä kotihoitohenkilökunnan määrästä. Nythän vähennetään koko ajan laitospaikkoja ja vastaavasti kotihoitoa lisätään. Omastakin kunnasta tietää, että kotihoitoon ei kuitenkaan olla valmiita lisäämään resursseja, joilla tämä koko ajan lisääntyvä hoitotyö voitaisiin tyydyttävästi turvata. Superin tekemän kyselyn mukaan erityisen raskaina työntekijät kokevat eettiset kysymykset, työn fyysisyyden ja nopeatahtisuuden. Lähipiirin kertomusten mukaan niin alueen kunnissa esimerkiksi iltavuoron aikana saattaa olla reilusti toistakymmentä paikkaa, joissa pitäisi ehtiä huolehtimaan kaikki iltatoimet. Liukuhihnatyötä siitä väkisinkin tulee – ei enää hoitotyötä. Työn raskauden osoituksena on, että 70 prosenttia Superin kyselyyn vastanneista (1014 vastausta) koki kotihoitotyön raskaaksi. Lisäksi lähes puolet heistä epäilee olevansa työkyvytön kahden vuoden kuluttua.

Kun on lukenut niitä suosituksia, joilla pyritään nostamaan kotona asuvan vanhusväestön määrää, ei voi kuin ihmetellä ”tilastonikkarien” ansaan jääviä päättäjiä ja niitä virkamiesryhmiä, jotka tällaisia suosituksia laativat. Toki muutama arvovaltainen epäilijäkin (mm. professori Sirkka-Liisa Kivelä) on valtavirrasta löytynyt, mutta heidän äänensä on kuin huutavan ääni korvessa – kukaan ei kuule (tai ole kuulevinaan). Vanhustenhuoltoa johdetaan tunnuslukujen perusteella ei hyvän hoidon ja inhimillisen näkemyksen mukaan.

Tämä maanantaiehtoo oli kovasti vilkas. Oli valtuustoa, kuorolauluharjoituksia ja vielä illan päätteeksi piti viimeistellä tammikuun laskutusta Linjakkaassa.

Illan valtuustoasiat oli taputeltuna varsin pikaisesti. Ainoastaan kunnantalon tontin hinta-asia herätti keskustelua. Ja lopputulokseksi tulikin se, että asia palautettiin kunnanhallitukselle. 80,- euron neliöhinta tontilla on kohtuullisen iso. Tontin hinnaksi olisi tullut lähes 800.000,- euroa (n. 10000 neliön tontti). Siitä lohkeaisi aika iso lisähinta rakennettaville asunnoille pelkästään tontin hintana.

Loppuosa kokouksesta meni valtuustoaloitteiden merkeissä. Kokoomusväki oli niitä jälleen kovasti väsännyt. Selvästi tehdään paikallista vaalityötä Mertsille. Valtuuston loppuosan huipennuksen oli laatinut Lehtisen Jouko, joka oli onkinut Nyystin Tapion ja Lapiolahden Päivin poissaolotietoja kokouksista ja nostatti jälleen erottamisasiansa tästä näkökulmasta valokuvaan – niin tosiaan valokuvaan. Kyrönmaan päätoimittaja Erkki Tuori oli nimittäin näpsimässä valokuvia, kun Jouko asteli fläppitaulun eteen ja piirsi hieman hermostuneen oloisesti kolme riviä taululle. Ilmeisesti Jouko oli Erkille asiaa jo valmistellut - niin sujuvasti kuvaamiseen siirryttiin. Niin - fläppitauluaiheina olivat; Joukon poissaolot, Tapion poissaolot ja Päivin poissaolot. Aloituksena oli räväkkä television ajankohtaisohjelma, jossa oli mukana Suomenmaan päätoimittaja ja Nuorisosäätiön joku virkailija. Vastapuolella olivat toimittajat Pekka Ervasti ja Iltasanomien naistoimittaja. Toki Suomenmaan edustaja oli hieman ahdingossa, kun ohjelman vetäjä Jan Andersson hieman tiukemmin ahdisteli hankalilla kysymyksillä. Eikä parempaa kuvaa saanut Nuorisosäätiön edustajankaan sanomisista. Jotenkin se oli kiemurtelua tosiasioiden edessä.

Mutta tämän asian nostaminen esiin valtuuston kokouksessa ei oikein sopinut vertailukohdaksi Nuukalämmön mainoksiin vaalien yhteydessä. Nuorisosäätiö on tukenut keskustalaisia ministeritason vaikuttajia, kun taas Nuukalämmön ”isoista” rahavirroista ovat nauttineet lähes kaikki laihialaiset puolueet, Vasemmistoliittoa lukuunottamatta, ja todennäköisesti sekin olisi tukensa saanut, jos olisi sitä hakenut. Myös perussuomalaiset ovat saaneet tukea, ilmeisesti Vistbackan vaalityöhön. Nuorisosäätiön säännöt, ainakaan asiasta haastatellun professorin mukaan, eivät anna mahdollisuutta poliittisen toiminnan tukemiseen. Nuukalämpö sen sijaan voi mainostaa parhaaksi katsomissaan tiedotusvälineissä ja lehdissä.

Näiden asioiden nostaminen uudestaan parrasvaloihin on ”aika erikoista”, käyttääkseni Jouko Lehtisen omaa sanontatapaa. Tietenkin tässä käydään perussuomalaisten vaalikampanjaa, mutta nyt jo hieman epäilyttävin asein. Jouko itse on monesti sanonut, että ei pitäisi liata omaa pesää ja levittää huonoa kuvaa Laihiasta. Mutta mitäpä muuta tämä nyt sitten on – kysyn vain. Lisäksi kun asiaa pengotaan tällä asenteella, antaa se kuvan politiikan teosta sen kaikissa muodoissa likaisena ja kavahdettavana. - Mutta tätä työtä se Lehtisen Jolekin antaumuksella tekee.

Loppuillan puhteena oli sitten kuoron harjoitukset, joissa ehdin kuitenkin olla toista tuntia. Aivan uutta ja tuntematonta Beethovenin teosta siellä harjoiteltiin. Haastetta se antaa laulamiseen - hyvä niin!

Päivän politiikan aiheita on useitakin – kokoomus on julkistanut verolinjansa, eikä siinä suuria yllätyksiä ollut. Kokoomuksen verolinjaukset vievät kohti tasaveroa. Lääkkeinä siihen ovat tuloveron kevennykset ja arvolisäverojen nosto, jotka toteutettuina tarkoittavat sitä, että pienituloinen maksaa suhteellisesti yhä enemmän veroja. Lisäksi yritysten maksamia yhteisöveroja kokoomus olisi valmis vähentämään. Pienoisena pehmennyksenä viime aikoina käydyn kriittisen julkisen debatin jälkeen, on kokoomus valmis pieneen kosmeettiseen pääomaverotuksen nostamiseen. Näillä värkeillä ei Suomi nouse tasa-arvoiseksi ja oikeudenmukaiseksi yhteiskunnaksi. Tämän suuntaiset ratkaisut vain lisäisivät ihmisten epätasa-arvoa, joka on niin sosiaalisella puolella kuin terveyspalveluissakin on jo hyvin huolestuttavaa.

Lapsilisäkeskusteluun liittyen kaivoin Vasemmistoliiton eduskunta-aloitteen vuoden 2010 syyskuulta - samansisältöisiä aloitteita Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä on tehnyt  myös aikaisempina vuosina. Siis näin on kuuluu esitys:

Määrärahan osoittaminen toimeentulotuen myöntämisperusteiden muuttamiseen lapsilisän osalta:Toimeentulotuen perusosan määräytymisperusteita muutettiin 1.1.1994 alkaen siten, että lapsilisät otetaan huomioon perheen toimeentulolaskelmaa tehtäessä. Lapsilisiin viime vuosina tehdyt pienet parannukset eivät tästä syystä auta kaikkein suurimmassa ahdingossa olevien perheiden tilannetta lainkaan. Käytännössä lapsilisien mahdolliset korotukset vähennetään aina toimeentulotuesta.

Ja sitten varsinainen ehdotus: "Lapsilisä on muutettava etuoikeutetuksi tuloksi, joka ei vähennä perheen saamaa toimeentulotukea. Kaikkiin toimeentulotukea saaviin lapsiperheisiin soveltaen tämä tietäisi valtiolle korkeintaan 35 miljoonan euron lisäkustannuksia vuodessa. Ehdotamme, että eduskunta ottaa valtion vuoden 2011 talousarvioon momentille 33.60.35 lisäyksenä 35 000 000 euroa toimeentulotuen myöntämisperusteiden budjettiperusteiseen muuttamiseen lapsilisän osalta."