Tässä sitä istutaan Linjakkaan työpöydän ääressä lauantai-iltana ja suoritetaan viikon viimeisiä talouspuolen asioita – ja samalla funtsaillaan vaalikampanjan etenemistä ja viimeisten päivien jättämää mukavaa tunnelmaa. Omalta osalta on tehty se mitä on omilla resursseilla pystynyt tekemään – hieman yksinäistä raadantaa, mutta osan matkaa todella hyvässä toveriseurassa. Meidän vasemmistoliiton ehdokkaiden yhteinen vaaliauto on lähentänyt ehdokkaita toisiinsa – ja matkan varrella on muodostunut hyvä vaalityöilmapiiri. Se on monesti auttanut eteenpäin, kun muutoin on tökkinyt.
Lehtikirjoituksia on tullut tehtyä useita – mutta vain kahden olen niistä nähnyt julkaistun. En liene lehtien kannalta tärkeä ehdokas. Pohjalainenhan on panostanut omaan VaasaTeamiinsa, joten tällainen maalaistollo on saanut jäädä palstatilatta. Omaa vaalimenestystäni se ei todennäköisesti haitanne – mutta harmittaa, kun tiedän, että kirjoitustaitoni ei ole minnekään hävinnyt. Kyrönmaa-lehti on sentään julkaissut aina, kun olen sinne kirjoituksen lähettänyt.
Minulle ei ole oikein muodostunut käsitystä omasta äänisaaliistani, se on itselleni täysi arvoitus – niin kuin se on aina vaaleihin lähtiessä ollut. Haarukointi lähtee omista kunnallisvaalien äänistä edeten edellisvaalien Vasemmistoliiton tulokseen. Joka tapauksessa Vaasan vaalipiiristä Vasemmistoliiton ehdokas menee läpi reilusti pienemmällä äänimäärällä kuin muista puolueista - reilu 2000 ääntä riittänee, kun muut ehdokkaat keräävät suurin piirtein saman äänimäärän kuin edellisissä vaaleissa

Lopuksi lyhyesti sähköpostissa tullut kysymys ja siihen lähettämäni vastauksen ydin (koko vastaus löytyy kotisivultani vieraspalstalta):
Janican kysymys:
Suomessahan on paljon työttömiä ihmisiä .miksei heitä voitaisi uudelleen kouluttaa työhön, kun sen sijaan otamme ulkomailta ulkomaalaisia työvoimapulan pienentämiseksi!? Ja kuitenkin useassa työpaikassa silti ei oteta "ulkomaalaisia" välttämättä työhön.

Vastaukseni ydin:
Meillä on työvoimapula, joka johtuu siitä, että työ ja tekijä (fyysinen etäisyys) tai työntekijän koulutus eivät kohtaa.
Uudelleenkoulutusta suoritetaan koko ajan monella tasolla, mutta se ei riitä.
Ulkomailta tulee tahtoen tai tahtomattaan ihmisiä erilaisin taustoin ja syin – ja meidän tulee vastaanottaa heidät – niin kuin Suomestakin muualle lähteneet muuttajat on vastaanotettu. Meidän on koulutettava heitä, niin että he voivat sijoittua samanarvoisina tähän meidän yhteiskuntaamme (luterilaisessa maassa voi aina muistuttaa Raamatun lauseesta: ”Sen minkä te teette yhdelle näistä pienimmistä, sen te teette minulle.”)
Nyt, kun elinkeinoelämän rattaat pyörivät vauhdilla, otetaan työpaikoissa kiitollisuudella vastaan uusia työtä tekeviä käsiä niiden väristä tai henkilön etnisestä taustasta riippumatta, kunhan työteko sujuu.

Niin - huomenna sunnuntaina käyn aamusta äänestämässä - ja iltapäivällä pidän vielä vaalikahvilaakin auki, jos joku vaalikahveella haluaa käydä. Tervetuloa vaan tarinoimaan - parannetaan maailma!