keskiviikko, 16. joulukuu 2020

Valtuusto budjettikokouspuhe 14.12.20

Kun ensi vuoden budjetista on kuluneen syksyn aikana käyty keskustelua, on murheenamme ollut se, että miten kattaa edellisiltä vuosilta kertynyt kunnalle edellisvuosien aikan kertynyt alijäämä. Nyt keskellä tätä pilvistä joulukuuta on talouden lukujen taivas auennut kuin taikaiskusta. Saanemme kiittää siitä tätä viheliäistä maailmaa vaivaavaa koronatautia. Kunnan saama koronatuki ja yllättäen myös kasvaneet vertotulot myönteisten valtionaputietojen mukaan auttaa meitä selättämään varsin pitkälle talousongelmamme. Toki siihen on tarvittu myös omia toimenpiteitä. Toisaalta nythän pitääkin saada luvut parempaan malliin, kun terveys- ja sosiaalipalvelujen siirto hyvinvointikuntayhtymälle pudottaa verotulojamme sen n. 13 prosenttiyksikköä. Suunnitelmavuosilla muuttuvat myös eräät kuntatalouden tunnusluvut ilmeisesti melkoisesti. Onko meidän tulopohjamme silloin kohdallaan?

Viime valtuustossa käytin hieman provosoivankin puheenvuoron mahdollisesta veroprosentin nostosta. Vain verotuksen avullahan me pystymme tuottamaan kansalaisten tarvitsemia yhteiskunnan palveluita, jotka varsinkin pienituloisten osalta ovat välttämättömiä tuottaa yhteisin ponnisteluin. Kun oikeisto puhuu niin eduskunnassa kuin täälläkin haluaan laskea verotuksen tasoa, tarkoittaa se konkreettisesti yhteiskunnan tarjoamien palveluiden heikentämistä. Myös merkilliseltä tuntuu sei se kritiikki, jota Halla-aho ja Orpo esittäneet valtion kunnille antamasta koronatuesta. Ainakin täällä Laihialla iloitaan tästä tuesta, koska se nyt myös auttaa kuntaa selviämään talouden pahimmasta vaiheesta.

On merkittävää, että nyt kun tilanne on niin yritysten kuin erilaisten toimijoiden ja kansalaisten kannalta näin dramaattisesti muuttunut, niin on valtio omilla toimillaan ja lisävelanotolla ottanut harteilleen kantaa myös osan näitä toimijoita koskevaa taloudellista shokkia yli tämän pahan tilanteen. Meidän kaikkien niin yksityisten ihmisten kuin yritystenkin tulisi muistaa tämä ja olla niitä iloisia veronmaksajia.

Tulee mieleen tämä meidän vanhustenhuollon tilanne, jossa entistä useammin tulee tilanteita, että oman kotikunnan palvelu on niin hintavaa, ettei kotikunnan palvelua pysty käyttämään. Toki nyt ollaan hakemassa tarjouskilpailulla halvempia ratkaisuja lähialueen asumispalveluiden tarjoajilta- mutta onko se oikea ratkaisu. Tämä on vain siirtymistä nykyaikaiseen malliin entisaikojen huutolaisvanhustenhuoltosta. Vai olisiko syytä osittain palata entisaikojen malliin eli laitoshoitoon, jolloin vanhuksen ei tarvitsisi lähteä kerjuulle nykyaikaiseen tapaanhan se olisi toimeentulotuen hakemista tai niin kuin nyt näyttää siltä, että omaiset joutuvat huolehtimaan maksujen maksamisesta.

Verotuksen osalta on viime vuosikymmeninä tehty poliittisia päätöksiä, jotka ovat keventäneet pääoman ja varallisuuden verotusta. Tietyt verosuunnittelun keinot ovat olleet mahdollisia vain varakkaille ja hyödyttäneet heitä eniten. Hyvinvointivaltion olemassaolo edellyttää suhteellisen korkeaa verotusta, mutta jos verotus ei ole oikeudenmukaista, se uhkaa koko systeemin uskottavuutta. Mutta tietenkin veropolitiikassa on kyse rahasta ja sitä kautta vallasta. Ja kun on kyse suurituloisten ja varakkaimpien veroeduista, on niillä vahvat puolustajansa ja edunvalvojansa eduskuntaa myöden. Siten se sitten heijastuu politiikkan päätöksentekoon ja julkiseen keskusteluun. Taloudellisella vallalla on vahva vaikutus tehtyihin poliittisiin päätöksiin. Muistettava on myös se tutkittu tosiasia, että taloudellinen eriarvoisuus näkyy myös muilla yhteiskunnan sektoreilla, huono-osaisuus periytyy niin koulutuksen kuin terveyden ja ihmisten eliniän mukaan.

Budjetin yksityiskohtien osalta voi todeta, että esimerkiksi Meijerin toiminnan jatkaminen on hyvä ja järkevä ratkaisu. Siltä osin uusi hyvinvoinnin kuntayhtymä tehnee aikanaan omia ratkaisujaan. Samoin odottaisin palvelusetelihintojen osalta ratkaisuja vasta tilanteen muuttuessa, nythän mahdollinen nosto tuottaa merkittäviä ongelmia laihialaisten vanhusten palveluiden tarjoamiseen omalla paikkakunnalla. Ei ole oikein, että täällä vuosikymmenet asuneita ihmisiä siirrellään kuin paketteja sen mukaan mitä palvelu maksaa.

Joku kuntalainen esitti tässä taannoin kysymyksen yläkoulun käytettävissä olevista teknisten opetustilojen käytettävissä olevista koneista ja laitteista. Niiden uusimiseen on varattu tuollainen 20.000 euron määräraha. Onko näiden laitteiden osalta yleensä käyty läpi niiden tarkoituksenmukaisuutta ja kuntoa sekä mahdollisia työsuojelullisia ongelmia laitteiden käytössä.

Sitten vielä tällainen kategorinen kysymys. Mikä valtuutettujen lukumäärä olisi sopiva uudessa hyvinvointikuntayhtymä/sote-maakunnassa, kun kunnan budjettivalta ja asiakokonaisuudet pienenevät niin merkittävästi tulevaisuudessa?

Ja lopuksi toivottelin :

Rauhallista joulun aikaa ja Roketerikasta uutta vuotta kaikille!

 

keskiviikko, 28. lokakuu 2020

Vastine Erkki Arolle 27.10.2020

Erkki Aro oli pahoittanut mielensä, kun kirjoitin hallituksen päätöksestä jakaa ns. väliaikaista koronatukea keväällä toimeentulotukea saaville talouksille. Kysymys ei ollut väitteestä, vaan tosiasiasta. Koronatukea maksettiin nimenomaan niille talouksille, jotka olivat saaneet yhteiskunnan tarjoamaa viimesijaista tukea taloudellisissa vaikeuksissa oleville. Kyse oli niistä henkilöistä ja talouksista, joille tehdyn normaalin toimeetulotukilaskelman mukaan tulot olivat niin pieniä, että tuen saannin ehdot täyttyivät. Kokoomus ja perussuomalaiset vastustivat tätä pienituloisimpia auttavaa tointa. Vaikkakin kokoomus oli vielä lähetyskeskustelussa tukenut korvauksen maksamista! Perussuomalaiset vastustivat, koska joku maahanmuuttajakin voisi saada tukea – siis logiikka on se, että jos joku ryhmä tässä tapauksessa maahanmuutaja saa tukea, ei sitä muillekaan tarvitse maksaa! Kyynistä laskelmointia, mutta onhan puheenjohtajansa Halla-aho sanonutkin (2017), että työttömyys- ja sosiaaliturva ovat yhteiskunnan luksustehtäviä.

Yritykset ja yrittäjät ovat saaneet tukea koronan aiheuttamiin vaikeuksiin monen kanavan kautta mm. kunnilta on voinut hakea yksinyrittäjätukea. Ely-keskusten kautta ovat 1-5 henkeä työllistävät yritykset saaneet hakea tukea, mutta esimerkiksi tällä alueella Vasekin aikaisempien tietojen mukaan tukirahoja on jäänyt käyttämättä. Isommille yrityksille tuen on myöntänyt Business Finland, jonka myöntämistä tuista on myös ollut rajuakin keskustelua siitä, ovatko ne kohdistuneet oikein.

Tässä vielä pari lainausta asianomaisen eduskunnan valiokunnan mietinnöstä: ”Ehdotetulla väliaikaisella epidemiakorvauksella tuetaan yhteiskunnassa taloudellisesti heikoimmassa asemassa olevia henkilöitä ja perheitä tilanteessa, jossa covid-19-epidemiasta johtuvat rajoitustoimet ovat aiheuttaneet ylimääräisiä kustannuksia. Tuen piiriin kuuluvat perustoimeentulotukeen rajoitustoimien aikana oikeutetut henkilöt, jos he edelleen ovat perustoimeentulotuen saajina kuluvana syksynä”. Ja toinen lausuma: ”Valiokunta pitää tärkeänä, että jatkossa epidemian jatkuessa ja taloudellisen tilanteen mahdollisesti heikentyessä kiinnitetään huomiota eri tukimuotojen kohdentumiseen ja kattavuuteen. Valiokunta pitää kuitenkin ehdotettua epidemiakorvausta tarpeellisena ja sen kohdentamista kaikkein heikoimmassa taloudellisessa asemassa oleville perustoimeentulotuen saajille tässä tilanteessa tarkoituksenmukaisena.”

Tässä haastavassa tautitilanteessa on siis tehty merkittäviä päätöksiä niin yksittäisten kansalaisten kuin yritystenkin auttamiseksi. Lisäksi aikaisemmin on jo purettu epäoikeudenmukainen ja nöyryyttävä aktiivimalli. Pienimpiä eläkkeitä ja perusturvaa on korotettu, tasa-arvoinen oikeus varhaiskasvatukseen on palautettu kaikille lapsille ja päivähoidon ryhmäkokoja on pienennetty.

Kun Soteenkin saatiin eteenpäinmenon mahdollistava ratkaisu, voidaan sanoa, että hyvällä tiellä ollaan tasa-arvoisemman tulevaisuuden puolesta.

 

lauantai, 17. lokakuu 2020

Ajatuksia Kyrönmaassa 13.10.20

Valtuuston penkiltä ja vähän muualtakin

Korona saapui sitten tänne Pohjanmaallekin uutena aaltona nostaen nyt myös maskit ihmisten kasvoille. Kesällä jo tuudittauduttiinkin hyvänolontunteeseen. Valtuuston kokouksetkin on pidetty isommissa saleissa turvavälit huomioiden. Viimeisimmässä kokouksessa ei tällä kertaa ollut isompia asiota käsiteltävänä. Hyvinvointikuntayhtymän sopimustekstiin hyväksyttiin pieniä muutoksia esitetyn mukaisesti. Oikeastaan mielenkiintoisin oli perussuomalaisten tai sen uuden valtuustoryhmän aloite kunnan omistus -osuuden myynnistä Marja-Pihlajassa. Aloite tuskin johtaa toimenpiteisiin lähitulevaisuudessa, mutta herättää monia kysymyksiä silloiseen päätöksentekoon kunnan päättäessä luovuttaa asumispalveluiden tuottamisen yksityisen ison hyvinvointialan yrityksen tuottamaksi. Miksi perussuomalaiset silloin olivat hankkeen kannalla? Olisiko vaihtoehtona voinut olla toiminta kunnan jatkamana, jolloin kunta olisi totetuttanut palvelun, mutta uusi rakennus olisi ollut esim. Vuokratalojen rakentama? Tällöin asukkaiden vuokran maksutapa ei poikkeaisi nykyisestä, jossa asukkaat maksavat vuokransa erilliselle asuntoyhtiölle.

Ongelmaksi on nyt muodostunut, että Laihialla on alueen muihin vastaaviin toimijoihin verrattuna merkittävästi kalliimmat taksat. Asiassa ihmetyttää se, että koska muillakin alueen toimijoilla on myös melko uutta rakennuskantaa ja asukkaat kaikissa yksiköissä sitä enemmän hoivaa vaativaa väkeä. Tänä päivänä kotihoidon avulla kotona voidaan olla entistä pidempään, vaikka kuntoisuus olisi heikompi. Karkottaako siis Marja-Pihlajan hinnoittelu varsinkin pienituloiset etsimään hoitopaikkaa muualta kuin kotikunnastaan? Ja onko tämä inhimillistä kotikunnassaan koko elämänsä asuneen henkilön ja hänen paikkakunnalla asuvien omaistensa kohdalla. Tuoko loppusuoralla oleva Sote-uudistus jotain muutosta tähän tilanteeseen? Uusi esitys tulee joka tapauksessa puuttumaan myös palvelujen ulkoistamisiin, varsinkin ns. kokonaisulkoistuksiin.

Rahoitusratkaisu on se uuden Soten pullonkaula, joka hiertää myös meitä täällä Pohjanmaalla. Alkuperäiset laskelmat osoittavat Pohjanmaan rahoitukseen ison miinusmerkkisen tuloksen. Nyt sitä on kyllä jo muutettu - ja onneksi tällä asialla on myös RKP:lla vahva intressi. Heille on erittäin tärkeää saada aikaan hyvä rahoitusratkaisu ydinkannatusalueellaan.

Sitten vähän some-maailman synkeämpään maisemaan. Taannoin pääministerin jäädessä mahdollisen korona-altistuksen vuoksi hoitamaan etäyhteydellä toimiaan, ilmestyi mm. fb-sivuille lukematon määrä täysin asiattomia kommentteja. Täältäkin päin eräs toivotus pääministerille oli: ”Toivottavasti on korona ja paha sellainen et tulee keskenmeno ja Suomi edes vähän säästyy noilta paskapäiltä - toivotaan hyvää tautia” - että tällaisia toivotuksia ja lisäksi peukutuksia ja kannustusta kommentille.Kun tällaista tapaa tuolla bittiavaruudessa loppuvat omat sanat. Amerikoissahan tämä on presidentillinen tapa, jota meillä osa kansasta näyttää sokeasti seuraavan.

Onneksi tämä syksyinen väriloisto hieman korvaa syvää mielipahaa. - Ja Kylänpään koulun johtokunnan kokouksen anti herättää pientä toivon kipinää tulevaisuuden suhteen. Laihian koulujen (ilmeisesti myös muualla maassa) toiminta-ajatuksiin on nimittäin kirjattu kaksi erittäin hienoa periaatetta: monilukutaito ja kulttuurinen osaaminen. Antavatko nämä aiheet oppilaille oikeasti eväitä luovia nykyisessä lyhytjännitteisessä some- ja mediamaailmassa sekä alati muutoksessa olevassa, niin kulttuurisessa kuin fyysisessäkin elinympäristössämme? Tulevaisuus on lapsien – olemme tämän päivän teoillamme lapsillemme plateetan velkaa!

Vas.liiton valtuutettu

Raimo O Kinnari

PS. - Ja sitten pieni alkuviikon positiivinen viesti pienituloisille kevään aikana toimeentulotukea saaneille: Oikeisto-opposition kovasti vastustamaa väliaikaista epidemiakorvausta (75,-/hlö) saa lokakuussa 130 000 taloutta! Nykyinen hallitus on tässäkin asiassa pienituloisen suomalaisen asialla.

 

maanantai, 7. syyskuu 2020

Valtuutetun näkökulmia Kyrömaa 20200907

Syksy ja sen mukana kunnallinen päätöksenteko on lähtenyt jo vahvasti liikkeelle. Eräänä pääteemana jo elokuun aikana on ollut uuden hyvinvointikuntayhtymän alkuunsaattamisen tuomia tiivitä yhteydenottoja ja neuvotteluita alueen kuntien välillä. Laihialla on oma tärkeä tehtävä saada terveys- ja sosiaalipalvelut toimimaan omassa kunnassa pääosin nykyisessä laajuudessaan.

Korona kurittaa niin valtion kuin kuntienkin taloutta varsin raskaalla kädellä. Siis, millä aikataululla voidaan päästä edes lähelle aikaisempaa tasoa. Miten palautetaan kuntien kyky tuottaa palveluitaan ilman rajua lisävelkaantumista. Valtio on joka tapauksessa luvannut tulla taloudellisesti vastaan, auttaako se yksin. Kunnat joka tapauksessa tarvitsevat lisätuloja, ovatko ne korotettuja veroja vai löytyykö muita keinoja. Esimerkiksi listaamattomien yritysten osinkoverotuksen uusiminen toisi kuntien kassaan tietyin ehdoin n. 300 miljoonaa euroa.

Tietenkin voidaan ajaa alas palveluita, jotka kunnan tämähetken menojen mukaan ovat pääosiltaan koulumenoja sekä ja sosiaali- ja terveyspuolen menoja. Kun varsinkin kokoomuksesta esitetään rakennemuutoksen tärkeyttä, niin Laihian vanhuspalveluratkaisu on hyvä esimerkki eräästä rakennemuutoksesta – pienituloiset eläkeläiset pannaan ”uudistuksen” maksajiksi..

Asumispalveluiden palvelusetelipäätöksen jälkeen olen saanut useita yhteydenottoja, joissa on ihmetelty tehtyä päätöstä, jossa asukkaiden omavastuuosuudet kasvavat todella runsaasti. Monet kysyvät nyt, että mihin voimme sijoittaa vanhuksemme, kun heidän tulonsa eivät riitä kattamaan niitä maksuja, joita uudessa palvelutalossa joutuu maksamaan. Onko niin, että laihialaiset pienituloiset vanhukset eivät enää jatkossa pysty asumaan kotipaikkakunnallaan – tai missä he yleensä voivat asua, jos tulot eivät riitä niihin kaikkiin maksuihin, joita asuminen palveluasunnossa nykyään sisältää. Tuntuu, että joka naksauksesta peritään jokin lisämaksu, jolloin asukkaan omaan käyttöön jäävä pieni raha kuluu hetkessä. Jos vielä joutuu esimerkiksi ambulanssilla käymään muualla hoidossa, tulevat näidenkin tuomat lisämaksut rasittamaan muutenkin olematonta omaan käyttöön jäävää rahaa. Laitoshoidon palauttaminen olisi yksi keino poistaa tämä varsinkin pienituloisia rasittava iso ongelma. - Mutta kunta ulkoisti vastuunsa omista vanhuksistaan - ja vain Vasemmistoliiton edustajat ovat ollet vastaan tätä kehitystä valtuustossa.

Laihialla tehtyyn perusturvan päätökseen palvelusetelin arvon laskemisesta ja viime aikojen eduskuntakeskustelusta toimeentulotuen koronalisän maksamiseen liittyen ei voi vetää muuta johtopäätöstä kuin, että perussuomalaiset eivät ole ainakaan suomalaisen pienituloisen ihmisen asialla. Runsain mitoin kyllä asiatonta älämölöä, mutta sillä ei yhteistä hyvää eikä poliittista keskustelukulttuuria edistetä..

Lopuksi pieni tietoisku siitä miten Suomikin sodan jälkeen sai Unicefilta runsaasti hätäapua lasten aliravitsemuksen poistamiseen. Suomi oli silloin ainoa Pohjoismaa, jossa ruokaa ei ollut riittävästi, ja lasten aliravitsemus oli yleistä erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa sekä saaristossa. Näillä alueilla asuvista alle kaksivuotiaista lapsista 70-90 prosenttia kärsi riisitaudista. Vuonna 1948 noin 10-12 prosenttia jokaisen ikäluokan lapsista oli aliravittuja. - Siis meitäkin on maailma auttanut – miksi emme nyt voisi olla maailmalla hätää kärsivien apuna?

Loppuun vielä lisätietoa UNICEF:n avusta.

Unicef perustettiin hätäapujärjestöksi auttamaan Euroopan lapsia toisen maailmansodan jälkeen vuonna 1946. UNICEF auttoi myös Suomen lapsia vuodesta 1947 vuoteen 1951 saakka.Apu saatiin jaettua tehokkaasti, sillä sodista huolimatta Suomessa oli hyvin järjestäytynyt yhteiskunta. Viranomaiset ja järjestökenttä puhalsivat yhteen hiileen.

Lisäksi Suomi oli hyvin tasa-arvoinen maa: sosiaalierot olivat pieniä ja tytöt ja pojat olivat yhtä lailla koulutettuja. Yhteensä Suomi sai UNICEFilta elintarvikeapua 37 miljoonan markan arvosta ja muita lahjoituksia 29 miljoonan markan arvosta.

Ensin avustus keskittyi lasten ravitsemuksen parantamiseen. Suomi oli ainoa Pohjoismaa, jossa ruokaa ei ollut riittävästi, ja lasten aliravitsemus oli yleistä erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa sekä saaristossa. Näillä alueilla asuvista alle kaksivuotiaista lapsista 70-90 prosenttia kärsi riisitaudista. Vuonna 1948 noin 10-12 prosenttia jokaisen ikäluokan lapsista oli aliravittuja. Apu oli esimerkiksi laardia ja maitopulveria, ja sitä toimitettiin muun muassa kouluihin, lastenkoteihin ja neuvoloihin. Lisäravinto saatiin tehokkaasti jaettua, sillä Suomessa oli jo tuolloin toimiva kouluruokailujärjestelmä. Köyhyyden keskellä oli hyvin merkittävää, että kaikki koululaiset saivat niukan, mutta tärkeän kouluruoan. Jokaisen kouluoppilaan annos sisälsi 40 grammaa maitopulveria ja 4 grammaa laardia päivässä.

Ruoka-avun vaikutus näkyi nopeasti. Koululaisten paino nousi UNICEFin lisäravinnon avulla 1-3 kiloa. Vielä vuonna 1948 ripuli oli kuitenkin pikkulasten yleisin kuolinsyy.

 

 

 

.

maanantai, 29. kesäkuu 2020

Valtuuston penkiltä pakinaa 22.6.20

Valtuuston penkiltä (eli Kyrönmaassa julkaistu pakina)

Valtuusto kokoontui ennen kesän hellekauden alkua keskuskouluun katsastamaan edellisen tilikauden saldoa. Tulos oli positiivinen, mutta kertyneeseen alijäämään nähden ei kuitenkaan riittävä. Pari seuraavaa vuotta ovatkin sitten ankaraa pohdintaa talouslukujen parantamiseksi. Kun korona nyt tekee ison loven talouteen, ei kunnalla käytännössä ole mahdollisuuksia kuroa alijäämää umpeen. Toki valtiovallalta odotetaan nyt helpotuksia. Ainakin valtioneuvosto on antanut alustavasti sellaista viestiä, että alijäämän kattamiskautta voitaisiin erityisten edellytysten täyttyessä valtiovarainministeriön päätöksellä pidentää. Toivomme, että näin tehdään, muuten kunta on täysin kohtuuttomassa tilanteessa. Erittäin toodennäköisesti koronan vuoksi joudumme tarkistamaan verotustamme, sillä todennäköiset valtiovallan rahalliset avut auttavat asiaa vain vähän eteenpäin. Lomautuksilla voidaan saada pieniä säästöjä, mutta niitäkään ei voi tehdä kuin hyvin pienelle osaa henkilökunnasta. Eräänä keinona oli myös esitetty palveluasumisen palvelusetelimaksujen tarkistamista = pienentämistä, vaikka tiedämme , että meillä Laihialla Marjapihlajassa palvelumaksut ovat selvästi korkeampia kuin lähialueella tarjolla olevissa yksityisissä palvelukodeissa.

Seuraavan päivänä pidetty perusturvalautakunta teki sitten äänestyksen jälkeen päätöksen laskea palvelusetelien arvoa Vaassa käytettävän taulukon tasolle. Käytännössä tämä tarkoittaa, että Laihian taulukon pienituloisimman palvelusetellin arvo pienee päivässä 13,- euroa ja kuukaudessä tämä tarkoittaa 390,- euron lisämaksua alle 1000,- euroa nettona saavalle palvelun käyttäjälle. Kun tiedämme, että jo nyt on pienituloisimmilla ylitsepääsemättömiä vaikeuksia suoriutua maksuista, on tämä perusturvalautakunnan päätös todella anteeksiantamaton virhe tässä vaiheessa. Nyt jo on merkittävästi haettu asumispalvelupaikkoja muualta kuin Laihialta. Tämä kehitys on palveluja tarvitsevien vanhusten osalta kohtuutonta, tuttu ympäristo katoaa ja omaiset ovat entistä kauempana.

Lautakunnan päätös tuli äänin 5-4. Eikä voi kuin ihmetellä parin lautakunnan jäsenen äänestyskäyttäytymistä - heidän, joiden ainakin luulisi olevan sen ”unohdetun kansan”,pienituloisten puolella. Heidän äänensä ratkaisi, että päätös asettaa pienituloisen palvelun tarvitsijan todella vaikeaan asemaan. Jos tulot eivät riitä, mistä saat palvelua? Palataanko huutolaisyhteiskuntaan?

Jos kunnanhallitus ei palauta päätöstä uuteen käsittelyyn, tietää se tietysti kunnan näkökulmasta vuositasolla yli 0,5 miljoonan euron säästöä palvelusetelikustannuksissa – ja merkittävän suuruinen osa alijäämän kattamiseta tulee näin kuitatuksi. - Mutta pitääkö se tehdä pienituloisten eläkeläisten kustannuksella?