Hyvinvointi ja terveys on meille kaikille tärkein asia elämässä. Aluevaaleissa äänestämme meitä jokaista koskevista asioista; sosiaali- ja terveyspalveluista – vauvasta vanhukseen - synnytyslaitokselta saattohoitoon. Ja tulevaisuudessa aluevaltuustot tulevat päättämään niistä asioista, jotka koskevat meitä, kun tarvitsemme apua sosiaali- ja terveysasioissa.

Äänestämme aluevaltuustoon edustajat, jotka päättävät seuraavista asioista: perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito, sosiaalihuolto, lasten, nuorten ja perheiden palvelut, työikäisten palvelut, ikääntyneiden palvelut, mielenterveys- ja päihdepalvelut, vammaispalvelut, hammashoito, oppilas- ja opiskelijahuolto, hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, palo- ja pelastustoimi.

Vaalimainonta on ollut osin harhaanjohtavaa. Aluevaltuustot eivät päätä bensan hinnasta, EU-jäsenmaksuista, verotuksesta tai maahanmuutosta. Suomen väestörakenteen tietäen jokainen varmasti ymmärtää, ettei ole mahdollista leikata sote-palveluista ja alentaa tuloveroja. Maahanmuuttajat eivät pääse jonon ohi lääkäriin - bensa-mittarilla ei hammashoito hoidu. Tällainen mainonta on äänestäjää aliarvioivaa ja osoittaa, että ei edes ymmärretä mitä asioita tulevassa päätöksenteossa käsitellään – surullista, törkeää.

Verotuksesta monet ovat huolissaan. Sote-uudistuksen yhteydessä kuntien verotuloja siirretään valtiolle (n. 13 %:n osuus kunnan määrittelemästä veroprosentista) hyvinvointialueen rahoittamiseksi. Kenenkään verotusta ei ole tässä yhteydessä tarkoitus korottaa tai keventää.

Valtuusto päättää tuleeko päätöksenteon valmisteluun lautakunta- vai valiokuntarakenne. Joka tapauksessa aluehallitus, tarkastuslautakunta ja kielilautakunta ovat alueella minimimäärä. Lisäksi varmaan tarvitaan terveyspuolelle ja sosiaalipuolelle oma lautakuntansa yksityiskohtaisempaan asioiden valmisteluun; entäpä sitten palo- ja pelastustoimi, tarvitseeko sekin oman lautakuntansa.

Kiinteistöjen osalta hyvinvointialueelle jäävistä rakennuksista ja kiinteistöistä on tehtävä selvitys. Kuntien aikaisemmin tekemät erilaisten sopimusten ja vastuiden selvittäminen sekä alueella käytössä olevien tietojärjestelmien yhteensovittaminen on varsin monipolvinen ja kustannuksia vaativa tehtävä, joka ei sormia napsauttamalla toteudu.

Nyt aloittavalla, ensimmäisellä valtuustolla on aivan erityisen suuri merkitys siksi, että se täytäntöönpanee uudet lait ja päättää miten sosiaali-, pelastus- ja terveystoiminta Pohjanmaalla järjestetään. Nyt rakennetaan perustukset. Jotta ne kestävät, tarvitsemme valtuutetuiksi asiantuntevia, kunta- ja puoluerajojen yli ajattelevia, koko alueen hyvää ajavia ihmisiä.

Jos vaaliuurnilla nähdään vain ahkerimpia äänestäjiä eli hyvätuloisia, on vaarana että jatkossa sote-palveluista päättävät ne, jotka käyttävät työterveyshuoltoa ja yksityisiä lääkäriasemia. On helppoa karsia niitä palveluja, joita ei itse käytä ja todeta niiden olevan turha kuluerä. Siksi on tärkeää, että jokainen meistä äänestää.

Kenet haluat päättämään sosiaali- ja terveydenhuollon asioista alueellasi? Valintasi ei ole yhdentekevä - siksi osallistuminen vaaliin on erittäin tärkeää. Sotevaaleissa on kyse jokaisen oikeudesta terveyteen, hoivaan ja turvallisuuteen. Vaaleissa on kyse myös haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten ihmisoikeuksista ja siitä, miten ratkaisemme sote-alan työvoimapulan. Lisäksi vaaleissa on kyse pelastustoimen palvelutasosta ja avun nopeasta saatavuudesta hätätilanteessa. Kun tuleva maakuntavaltuusto tulee myös ratkaisemaan alueella totetutettavat erilaiset taksat ja palvelumaksut, on tärkeää, että sinne valittavilla henkilöillä on viisautta ja näkemystä toimia palveluja käyttävien ihmisten parhaaksi. ”Yrityskonsulttejakin” näyttää ehdokkaiden joukosta kyllä löytyvän.

Hyvinvointialue saa ratkaistavakseen monia vaikeita kysymyksiä, joihin vasemmistoliitolla ja sen ehdokkailla on hyviä ratkaisuehdotuksia. Mm. tulevina vuosina meidän tulee vahvistaa vanhusten hoivaa kuin pyrkiä selättämään Suomessa kytevä mielenterveyskriisi. Hoiva-alan ammattilaisille tulee myös varmistaa hyvät työolot ja heidän palkkauksensa on myös saatava vastaamaan työn vaatimuksia.

Kun vanhuustutkija gerontologian professori Marja Jylhä kirjassaan kritisoi vahvasti nykyistä vanhustenhuoltoa ja sen toteuttamismuotoja, hän muistuttaa, että vanhaan vanhainkotipalveluun kuului kokonaisvaltainen vanhustenhuolto kaikkine siihen kuuluvine hoitoineen. Samaa on aikaisemmin esittänyt myös professori Sirkka-Liisa Kivelä teesillään, että vanhainkoti pitäisi keksiä uudelleen – siis yksinkertaisesti - tavoitteena tulisi olla hyvät ja vanhusten tarpeisiin vastaavat palvelut kokonaisuudessaan.

Laadukkaan hoivan edellytys on ehdottomasti se, että hoivaan tarkoitetut varat todella käytetään palveluihin ja huolenpitoon – ei siis yritysten voittoihin. Kaupallisten terveyspalveluyritysten tavoite on tuottaa voittoa ja minimoida kulut (Björn Wahlroosin teesi – ”Yritysten tehtävä on tuottaa mahdollisimman paljon varallisuutta omistajilleen, ne eivät ole hyväntekeväisyysorganisaatioita.”). Vasemmistoliiton lähtökohta palvelujen totetuttamiseen on selkeä: sosiaali- ja terveyspalvelut tulee tuottaa myös tulevaisuudessa pääosin julkisina palveluina.

Toivottavasti myös valinnat tapahtuvat niin, ettei yksi ryhmä saisi enemmistöä valtuustossa. Yhden puolueen monopoli päätöksenteossa jättää demokratiaan merkittävän loven eikä siten palvele alueen kansalaisia parhaalla mahdollisella tavalla. Kun kokoomus puhuu nyt rakennettavan mallin romuttamisesta päästessään yksin valtaan, puhuu toinen oppositiopuolue maahanmuutosta ja jotkut myös byrokratiasta, joilla ei ole mitään tekemistä nyt toteutettavan ratkaisun kanssa. Kokoomus on ehdotuksineen muutenkin rakentamassa eriarvoisuusyhteiskuntaa, jossa se käy työttömien, opiskelijoiden ja vähävaraisten taskuilla jakaakseen suurituloisille verohelpotuksia.

Äänestämällä näissä vaaleissa vasemmistoliiton ehdokkaita, voit olla varma, että valitset yhteisille sote-palveluillemme asiantuntevan puolustajan, joka tietää, että hyvä hoiva kuuluu kaikille – ei pelkästään niille, joilla on siihen varaa.

Kun ensi vuoden budjetista on kuluneen syksyn aikana käyty keskustelua, on murheenamme ollut se, että miten kattaa edellisiltä vuosilta kertynyt kunnalle edellisvuosien aikan kertynyt alijäämä. Nyt keskellä tätä pilvistä joulukuuta on talouden lukujen taivas auennut kuin taikaiskusta. Saanemme kiittää siitä tätä viheliäistä maailmaa vaivaavaa koronatautia. Kunnan saama koronatuki ja yllättäen myös kasvaneet vertotulot myönteisten valtionaputietojen mukaan auttaa meitä selättämään varsin pitkälle talousongelmamme. Toki siihen on tarvittu myös omia toimenpiteitä. Toisaalta nythän pitääkin saada luvut parempaan malliin, kun terveys- ja sosiaalipalvelujen siirto hyvinvointikuntayhtymälle pudottaa verotulojamme sen n. 13 prosenttiyksikköä. Suunnitelmavuosilla muuttuvat myös eräät kuntatalouden tunnusluvut ilmeisesti melkoisesti. Onko meidän tulopohjamme silloin kohdallaan?

Viime valtuustossa käytin hieman provosoivankin puheenvuoron mahdollisesta veroprosentin nostosta. Vain verotuksen avullahan me pystymme tuottamaan kansalaisten tarvitsemia yhteiskunnan palveluita, jotka varsinkin pienituloisten osalta ovat välttämättömiä tuottaa yhteisin ponnisteluin. Kun oikeisto puhuu niin eduskunnassa kuin täälläkin haluaan laskea verotuksen tasoa, tarkoittaa se konkreettisesti yhteiskunnan tarjoamien palveluiden heikentämistä. Myös merkilliseltä tuntuu sei se kritiikki, jota Halla-aho ja Orpo esittäneet valtion kunnille antamasta koronatuesta. Ainakin täällä Laihialla iloitaan tästä tuesta, koska se nyt myös auttaa kuntaa selviämään talouden pahimmasta vaiheesta.

On merkittävää, että nyt kun tilanne on niin yritysten kuin erilaisten toimijoiden ja kansalaisten kannalta näin dramaattisesti muuttunut, niin on valtio omilla toimillaan ja lisävelanotolla ottanut harteilleen kantaa myös osan näitä toimijoita koskevaa taloudellista shokkia yli tämän pahan tilanteen. Meidän kaikkien niin yksityisten ihmisten kuin yritystenkin tulisi muistaa tämä ja olla niitä iloisia veronmaksajia.

Tulee mieleen tämä meidän vanhustenhuollon tilanne, jossa entistä useammin tulee tilanteita, että oman kotikunnan palvelu on niin hintavaa, ettei kotikunnan palvelua pysty käyttämään. Toki nyt ollaan hakemassa tarjouskilpailulla halvempia ratkaisuja lähialueen asumispalveluiden tarjoajilta- mutta onko se oikea ratkaisu. Tämä on vain siirtymistä nykyaikaiseen malliin entisaikojen huutolaisvanhustenhuoltosta. Vai olisiko syytä osittain palata entisaikojen malliin eli laitoshoitoon, jolloin vanhuksen ei tarvitsisi lähteä kerjuulle nykyaikaiseen tapaanhan se olisi toimeentulotuen hakemista tai niin kuin nyt näyttää siltä, että omaiset joutuvat huolehtimaan maksujen maksamisesta.

Verotuksen osalta on viime vuosikymmeninä tehty poliittisia päätöksiä, jotka ovat keventäneet pääoman ja varallisuuden verotusta. Tietyt verosuunnittelun keinot ovat olleet mahdollisia vain varakkaille ja hyödyttäneet heitä eniten. Hyvinvointivaltion olemassaolo edellyttää suhteellisen korkeaa verotusta, mutta jos verotus ei ole oikeudenmukaista, se uhkaa koko systeemin uskottavuutta. Mutta tietenkin veropolitiikassa on kyse rahasta ja sitä kautta vallasta. Ja kun on kyse suurituloisten ja varakkaimpien veroeduista, on niillä vahvat puolustajansa ja edunvalvojansa eduskuntaa myöden. Siten se sitten heijastuu politiikkan päätöksentekoon ja julkiseen keskusteluun. Taloudellisella vallalla on vahva vaikutus tehtyihin poliittisiin päätöksiin. Muistettava on myös se tutkittu tosiasia, että taloudellinen eriarvoisuus näkyy myös muilla yhteiskunnan sektoreilla, huono-osaisuus periytyy niin koulutuksen kuin terveyden ja ihmisten eliniän mukaan.

Budjetin yksityiskohtien osalta voi todeta, että esimerkiksi Meijerin toiminnan jatkaminen on hyvä ja järkevä ratkaisu. Siltä osin uusi hyvinvoinnin kuntayhtymä tehnee aikanaan omia ratkaisujaan. Samoin odottaisin palvelusetelihintojen osalta ratkaisuja vasta tilanteen muuttuessa, nythän mahdollinen nosto tuottaa merkittäviä ongelmia laihialaisten vanhusten palveluiden tarjoamiseen omalla paikkakunnalla. Ei ole oikein, että täällä vuosikymmenet asuneita ihmisiä siirrellään kuin paketteja sen mukaan mitä palvelu maksaa.

Joku kuntalainen esitti tässä taannoin kysymyksen yläkoulun käytettävissä olevista teknisten opetustilojen käytettävissä olevista koneista ja laitteista. Niiden uusimiseen on varattu tuollainen 20.000 euron määräraha. Onko näiden laitteiden osalta yleensä käyty läpi niiden tarkoituksenmukaisuutta ja kuntoa sekä mahdollisia työsuojelullisia ongelmia laitteiden käytössä.

Sitten vielä tällainen kategorinen kysymys. Mikä valtuutettujen lukumäärä olisi sopiva uudessa hyvinvointikuntayhtymä/sote-maakunnassa, kun kunnan budjettivalta ja asiakokonaisuudet pienenevät niin merkittävästi tulevaisuudessa?

Ja lopuksi toivottelin :

Rauhallista joulun aikaa ja Roketerikasta uutta vuotta kaikille!

 

Erkki Aro oli pahoittanut mielensä, kun kirjoitin hallituksen päätöksestä jakaa ns. väliaikaista koronatukea keväällä toimeentulotukea saaville talouksille. Kysymys ei ollut väitteestä, vaan tosiasiasta. Koronatukea maksettiin nimenomaan niille talouksille, jotka olivat saaneet yhteiskunnan tarjoamaa viimesijaista tukea taloudellisissa vaikeuksissa oleville. Kyse oli niistä henkilöistä ja talouksista, joille tehdyn normaalin toimeetulotukilaskelman mukaan tulot olivat niin pieniä, että tuen saannin ehdot täyttyivät. Kokoomus ja perussuomalaiset vastustivat tätä pienituloisimpia auttavaa tointa. Vaikkakin kokoomus oli vielä lähetyskeskustelussa tukenut korvauksen maksamista! Perussuomalaiset vastustivat, koska joku maahanmuuttajakin voisi saada tukea – siis logiikka on se, että jos joku ryhmä tässä tapauksessa maahanmuutaja saa tukea, ei sitä muillekaan tarvitse maksaa! Kyynistä laskelmointia, mutta onhan puheenjohtajansa Halla-aho sanonutkin (2017), että työttömyys- ja sosiaaliturva ovat yhteiskunnan luksustehtäviä.

Yritykset ja yrittäjät ovat saaneet tukea koronan aiheuttamiin vaikeuksiin monen kanavan kautta mm. kunnilta on voinut hakea yksinyrittäjätukea. Ely-keskusten kautta ovat 1-5 henkeä työllistävät yritykset saaneet hakea tukea, mutta esimerkiksi tällä alueella Vasekin aikaisempien tietojen mukaan tukirahoja on jäänyt käyttämättä. Isommille yrityksille tuen on myöntänyt Business Finland, jonka myöntämistä tuista on myös ollut rajuakin keskustelua siitä, ovatko ne kohdistuneet oikein.

Tässä vielä pari lainausta asianomaisen eduskunnan valiokunnan mietinnöstä: ”Ehdotetulla väliaikaisella epidemiakorvauksella tuetaan yhteiskunnassa taloudellisesti heikoimmassa asemassa olevia henkilöitä ja perheitä tilanteessa, jossa covid-19-epidemiasta johtuvat rajoitustoimet ovat aiheuttaneet ylimääräisiä kustannuksia. Tuen piiriin kuuluvat perustoimeentulotukeen rajoitustoimien aikana oikeutetut henkilöt, jos he edelleen ovat perustoimeentulotuen saajina kuluvana syksynä”. Ja toinen lausuma: ”Valiokunta pitää tärkeänä, että jatkossa epidemian jatkuessa ja taloudellisen tilanteen mahdollisesti heikentyessä kiinnitetään huomiota eri tukimuotojen kohdentumiseen ja kattavuuteen. Valiokunta pitää kuitenkin ehdotettua epidemiakorvausta tarpeellisena ja sen kohdentamista kaikkein heikoimmassa taloudellisessa asemassa oleville perustoimeentulotuen saajille tässä tilanteessa tarkoituksenmukaisena.”

Tässä haastavassa tautitilanteessa on siis tehty merkittäviä päätöksiä niin yksittäisten kansalaisten kuin yritystenkin auttamiseksi. Lisäksi aikaisemmin on jo purettu epäoikeudenmukainen ja nöyryyttävä aktiivimalli. Pienimpiä eläkkeitä ja perusturvaa on korotettu, tasa-arvoinen oikeus varhaiskasvatukseen on palautettu kaikille lapsille ja päivähoidon ryhmäkokoja on pienennetty.

Kun Soteenkin saatiin eteenpäinmenon mahdollistava ratkaisu, voidaan sanoa, että hyvällä tiellä ollaan tasa-arvoisemman tulevaisuuden puolesta.

 

Valtuuston penkiltä ja vähän muualtakin

Korona saapui sitten tänne Pohjanmaallekin uutena aaltona nostaen nyt myös maskit ihmisten kasvoille. Kesällä jo tuudittauduttiinkin hyvänolontunteeseen. Valtuuston kokouksetkin on pidetty isommissa saleissa turvavälit huomioiden. Viimeisimmässä kokouksessa ei tällä kertaa ollut isompia asiota käsiteltävänä. Hyvinvointikuntayhtymän sopimustekstiin hyväksyttiin pieniä muutoksia esitetyn mukaisesti. Oikeastaan mielenkiintoisin oli perussuomalaisten tai sen uuden valtuustoryhmän aloite kunnan omistus -osuuden myynnistä Marja-Pihlajassa. Aloite tuskin johtaa toimenpiteisiin lähitulevaisuudessa, mutta herättää monia kysymyksiä silloiseen päätöksentekoon kunnan päättäessä luovuttaa asumispalveluiden tuottamisen yksityisen ison hyvinvointialan yrityksen tuottamaksi. Miksi perussuomalaiset silloin olivat hankkeen kannalla? Olisiko vaihtoehtona voinut olla toiminta kunnan jatkamana, jolloin kunta olisi totetuttanut palvelun, mutta uusi rakennus olisi ollut esim. Vuokratalojen rakentama? Tällöin asukkaiden vuokran maksutapa ei poikkeaisi nykyisestä, jossa asukkaat maksavat vuokransa erilliselle asuntoyhtiölle.

Ongelmaksi on nyt muodostunut, että Laihialla on alueen muihin vastaaviin toimijoihin verrattuna merkittävästi kalliimmat taksat. Asiassa ihmetyttää se, että koska muillakin alueen toimijoilla on myös melko uutta rakennuskantaa ja asukkaat kaikissa yksiköissä sitä enemmän hoivaa vaativaa väkeä. Tänä päivänä kotihoidon avulla kotona voidaan olla entistä pidempään, vaikka kuntoisuus olisi heikompi. Karkottaako siis Marja-Pihlajan hinnoittelu varsinkin pienituloiset etsimään hoitopaikkaa muualta kuin kotikunnastaan? Ja onko tämä inhimillistä kotikunnassaan koko elämänsä asuneen henkilön ja hänen paikkakunnalla asuvien omaistensa kohdalla. Tuoko loppusuoralla oleva Sote-uudistus jotain muutosta tähän tilanteeseen? Uusi esitys tulee joka tapauksessa puuttumaan myös palvelujen ulkoistamisiin, varsinkin ns. kokonaisulkoistuksiin.

Rahoitusratkaisu on se uuden Soten pullonkaula, joka hiertää myös meitä täällä Pohjanmaalla. Alkuperäiset laskelmat osoittavat Pohjanmaan rahoitukseen ison miinusmerkkisen tuloksen. Nyt sitä on kyllä jo muutettu - ja onneksi tällä asialla on myös RKP:lla vahva intressi. Heille on erittäin tärkeää saada aikaan hyvä rahoitusratkaisu ydinkannatusalueellaan.

Sitten vähän some-maailman synkeämpään maisemaan. Taannoin pääministerin jäädessä mahdollisen korona-altistuksen vuoksi hoitamaan etäyhteydellä toimiaan, ilmestyi mm. fb-sivuille lukematon määrä täysin asiattomia kommentteja. Täältäkin päin eräs toivotus pääministerille oli: ”Toivottavasti on korona ja paha sellainen et tulee keskenmeno ja Suomi edes vähän säästyy noilta paskapäiltä - toivotaan hyvää tautia” - että tällaisia toivotuksia ja lisäksi peukutuksia ja kannustusta kommentille.Kun tällaista tapaa tuolla bittiavaruudessa loppuvat omat sanat. Amerikoissahan tämä on presidentillinen tapa, jota meillä osa kansasta näyttää sokeasti seuraavan.

Onneksi tämä syksyinen väriloisto hieman korvaa syvää mielipahaa. - Ja Kylänpään koulun johtokunnan kokouksen anti herättää pientä toivon kipinää tulevaisuuden suhteen. Laihian koulujen (ilmeisesti myös muualla maassa) toiminta-ajatuksiin on nimittäin kirjattu kaksi erittäin hienoa periaatetta: monilukutaito ja kulttuurinen osaaminen. Antavatko nämä aiheet oppilaille oikeasti eväitä luovia nykyisessä lyhytjännitteisessä some- ja mediamaailmassa sekä alati muutoksessa olevassa, niin kulttuurisessa kuin fyysisessäkin elinympäristössämme? Tulevaisuus on lapsien – olemme tämän päivän teoillamme lapsillemme plateetan velkaa!

Vas.liiton valtuutettu

Raimo O Kinnari

PS. - Ja sitten pieni alkuviikon positiivinen viesti pienituloisille kevään aikana toimeentulotukea saaneille: Oikeisto-opposition kovasti vastustamaa väliaikaista epidemiakorvausta (75,-/hlö) saa lokakuussa 130 000 taloutta! Nykyinen hallitus on tässäkin asiassa pienituloisen suomalaisen asialla.